Muistan kirkkaasti ne päivät ja hetket kun tuskailimme ystäväni Ninan kanssa tätä tulevaa työssäoppimista. "Päästäänköhän me ikinä lähtemään?" ja "kuiteskin se koko juttu peruutetaan" tyyppiset lauseet tulivat jatkuvana purona suustamme.
Täällä mä kuitenkin nyt olen, yli kuukausi kulunut lähdöstä. Aika menee niin nopeasti! En vaan pysty käsittämään sitä. Sunnuntaina on jo maaliskuu ja kotiinpalu häämöttää reilu kahden kuukauden kuluttua. Mulla on myös ollut viime aikoina todella paljon tekemistä, hyvä kun kerkeän hengähtää välillä. Toisaalta se on ollut hyvä juttu, mutta toistaalta haluaisin vain rentoutua.
Olen ollut vähän harmistunut pomoni takia nyt lähiaikoina. Hän on suuttunut minulle muutaman kerran parin pienen jutun takia. Hän sattuu olemaan aika voimakastahtoinen nainen ja kun hänellä ei ole hyvä päivä se kyllä näkyy. Olen aina kunnioittanut minua vanhempia ihmisiä, opettajia, pomoja jne. Olen myös ihminen joka ei hirveästi tykkää/osaa pitää omia puoliaan vanhempia ihmisiä vastaan. Ehkä se johtuu nuoresta iästäni tai siitä, että olen hieman ujo, who knows? Olen siis ollut hieman allapäin sen takia, että minulle ollaan puhuttu ns. negatiivisella sävyllä johon en ole tottunut. En tiedä toivooko hän minulta liikaa ja sen takia "pettyy" jos en hoida tehtäviä niin hyvin kuin hän haluaisi. Tämä tietenkin vaikuttaa minun työhöni, koska pelkään tekeväni kaiken väärin.
Tälläisiä ajatuksia tällä kertaa, toivottavasti ensi viikolla kirjoittelen vähän paremmilla fiiliksillä!
Kaikki tekevät joskus virheitä, tai asioita jotka muut tulkitsevat virheiksi, tältä on melko mahdotonta välttyä. Se mihin kuitenkin pystyy vaikuttamaan on miten näihin tilanteisiin suhtautuu tälläiset asiat annattaa ottaa oppimiskokemuksena, miettimällä miten tilanteeseen on päätynyt ja miten sen voi välttää jatkossa. Koittaa nähdä asia toisen osapuolen kannalta, ja miettiä miten olisi itse suhtautunut omiin tekemisiinsä samassa tilanteessa. Kulttuurierot tuovat vielä oman lisänsä tulkintaan.
VastaaPoistaOlet edelleen opiskelija, joten sinulta ei ole kohtuullista olettaa tulevan joka kerta täydellistä jälkeä. Nuo aikaisemman postaamasi työnäytteet olivat minusta selkeitä ja informatiivisia ja olisin kaivannut yhtä hyviä julisteita omilla matkoillani. Luota vain rohkeasti omaan osaamiseesi ja tee työt niin hyvin kuin pystyt. Kuuntele pomoasi siitä mihin suuntaan hän haluaa töidesi muotoutuvan ja koita ottaa nämä kommentit jatkossa huomioon.
Kiitos kommentista! Tottahan toi on, nyt tiedän miten tehdä ja reagoida seuraavalla kerralla. Kulttuurierot näkyy kyllä vahvasti täällä, mutta eihän sille mitään voi. Kaikesta oppii ja parempaan suuntaan mennään.
PoistaHyvä tietää, että aika kuluu nopeasti ja tekemistä riittää siellä. Voit olla ylpeä siitä, että pärjäät vieraissa oloissa. Olen samaa mieltä kuin Laku opiskelijan roolista työssäoppimisjaksolla. On normaalia, ettei kaikki mene niin kuin toinen haluaa. Toivottavasti ohjaajasi ymmärtää positiivisen palautteen merkityksen. Sehän saa harjoittelijan venymään vielä parempiin suorituksiin. Juttelin menneellä viikolla Michelen kanssa ja hänkin tykkää katsella ottamiasi kuvia. Ei ammatilaisena voin vain sanoa, että itse ottamani valokuvat eivät yllä samaan laatutasoon.
PoistaOletko muuten kuullut Paragon Europe -välitysfirmasta? Se toimii Maltalla Mostan kaupungissa?